Nationella minoriteter och minoritetsspråk

Sveriges nationella minoriteter

Sveriges riksdag beslutade 1999 om att ge status som nationell minoritet till samer (som också är ett urfolk), tornedalingar, sverigefinnar, judar och romer. Deras språk är samiska, meänkieli, finska, jiddisch, och romani chib. Viktigt att nämna är att det i Tornedalen även finns den egna minoriteten lantalaiset som har en del gemensamt med tornedalingar när det gäller språk, kultur och historia. Även den egna minoriteten kväner har sitt ursprung i Tornedalen och har delar av språk, kultur och historia gemensamt med lantalaiset och tornedalingar.

Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk

Lagen om nationella minoriteter började gälla den 1 januari 2010. Den ger alla fem nationella minoriteter ett grundskydd i hela landet.

Enligt lagen måste alla myndigheter:

• Hjälpa dig som minoritet att bevara och utveckla ditt språk och din kultur i Sverige.
• Hjälpa barn att utveckla sin kulturella identitet och sitt minoritetsspråk.
• Informera dig som minoritet om dina rättigheter.
• Ge dig som minoritet möjlighet att påverka frågor som rör dig.

Särskilda rättigheter i förvaltningsområden

Förutom grundskyddet är flera kommuner förvaltningsområden för ett eller flera nationella minoritetsspråk. I dessa kommuner finns ett starkare skydd för samiska, finska och meänkieli.

Övertorneå kommun ingår i förvaltningsområdet för finska och meänkieli

Övertorneå är en förvaltningskommun i ett förvaltningsområde där finska och meänkieli har ett extra starkt skydd. Det betyder att:

• Övertorneå kommun måste informera dig om dina rättigheter som nationell minoritet. Kommunen ska också ha mål och riktlinjer för sitt arbete med minoriteter.
• Du har rätt att använda finska eller meänkieli när du pratar med kommunen om dina ärenden. I kommunens reception talar personalen finska och meänkieli.
• Ditt barn har rätt att gå i förskola helt eller delvis på finska eller meänkieli. För andra språk får barnen stöd i modersmålet.
• Om du vill, ska kommunen erbjuda äldreomsorg på finska eller meänkieli. Kommunen ska också tänka på de äldres behov av att behålla sin kulturella identitet.
• Kommunen ska göra språken synliga i samhället, till exempel genom kulturarrangemang.

Länkar
Här kan du läsa mer om Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk
Här kan du läsa mer om Riktlinjer för flerspråkig kommunikation
Här kan du läsa mer om Mål och riktlinjer för minoritetsarbete

Ruotsin kansalliset vähemmistöt
Ruotsin valtiopäivät päätti vuonna 1999 antaa kansallisen vähemmistön aseman saamelaisille (jotka ovat myös alkuperäiskansa), tornionlaaksolaisille, ruotsinsuomalaisille, juutalaisille ja romaneille. Heidän kielensä ovat saame, meänkieli, suomi, jiddiš, ja romani chib. On tärkeää mainita, että Tornionlaaksossa on myös oma vähemmistö, lantalaiset, joilla on yhteistä tornionlaaksolaisten kanssa kielen, kulttuurin ja historian osalta. Myös vähemmistö kveenit on peräisin Tornionlaaksosta, ja heillä on yhteisiä piirteitä kielen, kulttuurin ja historian osalta lantalaisiin ja tornionlaaksolaisiin.

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä
Laki kansallisista vähemmistöistä tuli voimaan 1. tammikuuta 2010. Se antaa kaikille viidelle kansalliselle vähemmistölle perussuojan koko maassa.

Lain mukaan kaikkien viranomaisten on:

• Autettava sinua vähemmistönä säilyttämään ja kehittämään kieltäsi ja kulttuuriasi Ruotsissa.
• Autettava lapsia kehittämään kulttuuri-identiteettiään ja vähemmistökieltään.
• Informoitava sinua vähemmistönä oikeuksistasi.
• Annettava sinulle vähemmistönä mahdollisuus vaikuttaa sinua koskeviin asioihin.

Erityisoikeudet hallintoalueilla
Perussuojan lisäksi useat kunnat ovat hallintoalueita yhdelle tai useammalle kansalliselle vähemmistökielelle. Näissä kunnissa on vahvempi suoja saamen, suomen ja meänkielen kielille.

Övertorneån kunta kuuluu suomen ja meänkielen hallintoalueeseen Övertorneå on hallintokunta hallintoalueella, jossa suomella ja meänkielellä on erityisen vahva suoja. Tämä tarkoittaa, että:

• Övertorneån kunnan on tiedotettava sinulle oikeuksistasi kansallisena vähemmistönä. Kunnalla on myös oltava tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistötyölleen.
• Sinulla on oikeus käyttää suomea tai meänkieltä asioidessasi kunnan kanssa. Kunnan vastaanotossa henkilökunta puhuu suomea ja meänkieltä.
• Lapsellasi on oikeus käydä päiväkotia kokonaan tai osittain suomeksi tai meänkielellä. Muille kielille lapset saavat tukea äidinkielessä.
• Jos haluat, kunnan on tarjottava vanhustenhoitoa suomeksi tai meänkielellä. Kunnan on myös otettava huomioon vanhusten tarve säilyttää kulttuuri-identiteettinsä.
• Kunnan on tehtävä kielet näkyviksi yhteiskunnassa, esimerkiksi kulttuuritapahtumien kautta.

Linkit
Täältä voit lukea lisää Laista kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä
Täältä voit lukea lisää Monikielisen viestinnän suuntaviivoista
Täältä voit lukea lisää Vähemmistötyön tavoitteista ja suuntaviivoista